Seuraavat keikat olivat toisen yrityksen välittämiä. Olin hieman pettynyt, koska olin sopimusta kirjoittaessa korostanut olevani kiinnostunut tilaus-, ja edustustarjoilusta sekä banketeista. Olin erään valtion viraston tiedotuspisteen avajaisissa tarjoamassa kuohuviiniä ja kiertelemässä cocktailpalojen kanssa. Meitä ekstroja oli muutamia muitakin. Eräs nuori nainen kiinnitti huomioni, kun hän taisteli kuohuvinipullon korkin kanssa ja tuki pulloa koukistettuun polveensa. Tiedustelin myöhemmin, missä hän on koulunsa käynyt. Hämmästyneenä hän vastasi opiskelevansa ammattikorkeassa ja tekevänsä tarjoilukeikkaa vain taskurahoja ansaitakseen.
Seuraavana päivänä olin tarjoilemassa istuvaa illallista sadalle hengelle kahden vakituisen työntekijän kanssa. Juomia kaadettiin runsaasti myynnin edistämiseksi. 16 cl näytti pienessä lasissa liian suurelta määrältä. Alkuruokakeitto tarjottiin siten, että asiakkaille vietiin keittokulhot, joiden pohjalla oli hieman vihanneksia ja päälle kaadettiin keitto kahvipannuista. Tämä on kuulemma uusi näppärä tapa, johon toden totta toivon, etten törmää useammin. Asianmukainen tarjoilu esim. salissa kattilasta suoraan lautaselle tarjoilijan kannettavaksi olisi nähdäkseni sujunutu ihan yhtä nopeasti, mutta ollut moninverroin edustavampaa. Pää- ja jälkiruuat tarjottiin lautasella. Viinilasit pidettiin koko ajan täpötäysinä, joten kaipa myyntiäkin karttui.
Ruokailun päätyttyä sain tehtävkseni tiskata käytetyt 300 lautasta ja aterimet. Asia ihan ok, ymmärrän, ettei lyhytkestoista työtä varten kannata tiskaajaa palkata. Olisin kuitenkin ollut iloinen, jos olisin tiennyt tiskaamisen kuuluvan keikkaan, niin olisin voinut varautua asianmukaisella esiliinalla ja toisilla kengillä suojatakseni salivaatteitani.
Oppia ikä kaikki, paljon pitää muistaa kysellä ennen keikan vastaanottamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti